Haloo maaseutu, ihmisiä näkyvissä!

Muutaman kuukauden olen kiertänyt Pohjois-Savossa vanhalla ja samalla uudella kotiseudullani. Paluumuuttajana sitä katsoo maisemaa ja ihmisten elämää hieman erilaisin silmin kuin viitisentoista vuotta sitten - osittain jo pääkaupunkilaisin silmälasein. Mitä sieltä näkyy? Paljon metsää ja järviä, maanteitä ja pieniä kuntien keskuksia. Ja ihmisiäkin. Ensimmäisenä sitä huomaa, mikä on toisin. Elämässä on vähemmän hötkyä ja enemmän puhetta – ihan kaupan kassasta lähtien.

Kaupassa asioidessa katsotaan silmiin. Olin jo ehtinyt unohtaa, että se on osa palvelua. Palvelukulttuuri on oman kokemukseni perusteella paremmin kuin pääkaupungissa. Olen iloinen siitä, että jotkut asiat pysyvät samanlaisina. Tämä näyttäisi olevan yksi niistä asioita. Maakunnassamme on paljon yrityksistä. Ja lisääkin meille mahtuisi, jotta työtä ja toimeentuloa riittäisi jatkossakin. Myös nykyisten yritysten toimintaa ja toimintaedellytyksiä on mahdollista kehittää. Ja siihen on olemassa maaseudullakin välineitä tarjolla maaseuturahaston kautta.

Nilsiän ja Maaningan alueella yritysten on mahdollista saada tukea esimerkiksi kone- ja laitehankintoihin tai uuden liiketoimintalueen kehittämiseen tai jopa sen testaamiseen, olisiko uudenlainen palvelu tai toiminta kannattavaa. Esimerkiksi tukea on mahdollista saada sen selvittämiseen, olisiko järkevämpää ostaa uusi liiketila tai vuokrata se vai kannattaisiko mahdollisesti rakentaa aivan uusi.

Erityisesti pienten yritysten on kehitettävä toimintaansa ja laajennettava palveluitaan moneen käyttöön. Monialayrittäjyys on jo Suomessa maaseudun arkipäivää. Esimerkiksi monialayrittäjyydessä voidaan yhdistää perinteistä sähköasennusta ja valaisinvalmistusta tai vaikkapa kuntosaliyrittäjyyttä ja hotellitoimintaa. Mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin on toimijoitakin. Maaseuturahastosta on haettavissa tukea paikallisen Leader-ryhmän eli Kalakukko ry:n kautta, joka toimii Kuopion lähialueilla. 

Työtä ja toimeliaisuutta tarvitaan.  Pidetään mielessä, että olemassa olevaa voidaan edelleen kehittää. Se ei ole vanhanaikaista. Maakunnan puolia ei pidä kuin maakunta itse - tai oikeammin maakunnan ihmiset. Meillä on siihen täysi oikeus ja toivottavasti sitä myös osaamme käyttää. Erityisesti nyt, kun maakuntauudistuskin on tulossa. Maaseudun elinvoimasta on syytä pitää kiinni.

Hannakaisa Markkanen

Julkaistu ensimmäisenä Pitäjäläinen -lehden Vieraalla kynällä -kolumnissa 1.11.2016