Iisalmikin on maaseutua


Maaseudun käsite on metka asia. Sen määritelmä riippuu katsantokannasta. Lähtiessäni viisitoista vuotta sitten opiskelemaan esittelin kämppikselleni olevani kotoisin Suonenjoen keskustasta – erotuksena maaseudusta. Lahtelainen kämppikseni vain nauroi ja sanoi ”niin, siis maaseudulta”. Olin pöyristynyt. Miten hän ei tajunnut, että olen kaupunkilainen?

Näkökulma on nyt muuttunut. Vuodet Helsingissä ovat tehneet tehtävänsä. Ilman muuta olemme maaseudulla Pohjois-Savossa. EU:n näkökulmasta koko Suomi on maaseutua. 95% Suomesta on maaseutua maaseuturahaston näkökulmasta. Eikä sitä tarvitse hävetä.

Iisalmikin on maaseutua, mikäli sitä katsotaan maaseuturahaston näkökulmasta. Iisalmen ydinkeskustassa sijaitsevat yritykset ja yhteisöt voivat hakea ja saada rahoitusta toimintansa kehittämiseen maaseuturahastosta. Maaseuturahoitusta voi saada Pohjois-Savossa kaikkialla muualla paitsi Kuopion ja Varkauden keskustan alueilla. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin maataloustuotteita jalostavat yritykset, jotka voivat hakea tukea koko Pohjois-Savon alueella.

Mitä kauempana juuristani olen käynyt, sitä ylpeämmäksi niistä olen tullut. Vaikka vastakkainasettelua maalaisten ja kaupunkilaisten yllä lienee aina ollut, ja on edelleen, tarvitsemme toinen toisiamme. Puhtaan veden, ruuan ja energian ratkaisut tulevat maalta ja voivat olla ratkaisuna myös maailman globaaleihin ongelmiin.

Maaseutu ei siis rajoitu pelkästään maatalouteen, vaikkakaan maaseutua ei voi erottaa maasta ja alkutuotannosta. Mielikuvaa maaseudusta maitotiloineen on kuitenkin hieman päivitettävä ja laajennettava – myös Iisalmen keskustan alueelle. 

Hannakaisa Markkanen

Julkaistu ensimmäisenä 1.3.2017 Iisalmen Sanomien Kolmikantaa-blogissa.