Sipulia Siilinjärveltä maailmallekin

 

Sipuleita tuottava ja jalostava Pekka Vehviläisen maatila on ponnistanut alkuun vuonna 1978 lähes tyhjästä ja kasvanut askel kerrallaan Suomen johtavaksi sipulintuottajaksi ja sipulijalosteiden markkinajohtajaksi. Vehviläinen työllistää noin 35 henkilöä ympärivuotisesti. Valikoimissa on kelta- ja punasipuleita ja uusia lajikkeita testataan koko ajan.

Kuvassa Elina Vehviläinen-Liikka Maatingissa 21.3.2017. Kuva: Hannakaisa MarkkanenKuvassa Elina Vehviläinen-Liikka Maatingissa 21.3.2017. Kuva: Hannakaisa Markkanen


-Sipulin tuottaminen ei ole alun perin tullut kutsumuksena tai periytynyt sukupolvelta toiselle, vaan liikkeelle lähdettiin selvittelyjen pohjalta alueen tarpeista, kertoo Elina Vehviläinen-Liikka.

Nykyään kuuden miljoonan liikevaihtoa pyörittävä maatila on kasvanut vähitellen kokoonsa. Alkutuotannosta otettiin askeleita jalostukseen suuntaan, kun huomattiin, että kuoriviallisia sipuleita on tuotannossa suhteellisen paljon. Jalostustoimintaa alettiin kehittää hakemalla mallia Keski-Euroopasta. Nyt yrityksen asiakkaita ovat niin tukut kuin ruokateollisuuskin. Kansainvälisistä brändeistä sipulia toimitetaan muun muassa Nestlelle ja McDonald’sille. Liikevaihdosta puolet tulee nykyisin jalostustoiminnasta.


-Maaseuturahasto on ollut tärkeä kasvun kannalta. Olemme saaneet rahoitusta moneen investointihankkeeseen kasvaessamme pitkin 2000-lukua, Vehviläinen-Liikka kiittelee.

  

Laatu ja kotimaisuus tärkeitä


Kansainväliset toimijat edellyttävät paitsi korkeaa laatua myös tuotteen jäljitettävyyttä. 
-Jos meinaa kansainvälisillä markkinoilla pärjätä, on sipulien jäljitettävyys oltava kunnossa. Meillä on tiedossa sipulin tie pellolta asiakkaalle pakkauskohtaisesti. Valvonta on pitkälle viety ja tietokoneelta voin suoraan katsoa, mitä on aamulla pakattu rekkojen kyytiin, kertoo Vehviläinen-Liikka.

-Kuluttajien tahtotila näkyy myös jalostuspuolella. Kotimainen tuote kiinnostaa ja on myös laadukasta esimerkiksi lastenruokaruokateollisuuden käyttöön, Vehviläinen-Liikka jatkaa.

Sivuvirtojen tuotteistamista tutkitaan

Sipuleista tulevaa hävikkiä on optimaalisellakin kuorinnalla 30%. Sivuvirran materiaalia voisi lähtökohtaisesti hyödyntää, ja sen mahdollisuuksia ollaan selvittämässä.

-Olemme tutkineet yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa sivuvirran materiaalin tuotteistamista, ja myös mahdollisuutta eläinrehussa hyödyntämiseen tutkitaan. Mahdollisuuksia näyttäisi olevan tuotteistamiseen, mutta kysymys lienee enemmänkin tuotteistamisen osalta siitä, kuka löytyisi siihen toteuttajaksi, Vehvilläinen-Liikka summaa.


Teksti: Hannakaisa Markkanen