Vastuullista ruokaa Pohjois-Savosta

 

Finn Angus Osuuskunta tuottaa ensimmäisenä Suomessa antiobiootitonta naudanlihaa. Vastuullisesti tuotetusta lihasta on tulossa vientituote, sillä osuuskunta on solminut sopimuksen kansainvälisen lihatalon Pan Nordic Meat Oy:n kanssa. Antibiootittomat valmisteet ovat nousemassa globaaliksi ruokatrendiksi.


Viime aikoina olemme saaneet seurata ruokakohuja toisensa perään. Maailmalla ruokaa tuotetaan erilaisin säädöksin kuin Suomessa ja jopa asetuksista ja määräyksistä piittaamatta. Samaan aikaan suomalainen ruuantuotanto puolestaan kamppailee kannatuskriisissä tiukkojen määräysten alla. Suomalaista ruokaa ei ole nähty kohulistoilla – kiitos tiukkojen määräysten.

Suomen ruokapoliittisessa selonteossa (2017) todetaan, että ruuantuotannon vahvuuksiamme ovat eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta, erityisesti antibioottien vähäinen käyttö.  Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimille hoidetaan siten, että vain sairaita eläimiä lääkitään. Suomesta poiketen muualla ja osittain Euroopassakin käytetään antibiootteja herkemmin ns. ennaltaehkäisevässä mielessä. Ilman antibiootteja tuotetut valmisteet ovat selonteon (2017) mukaan nousevia ruokatrendejä, joiden ympärille on mahdollista rakentaa tuotebrändejä.

 

Kansanedustaja Sari Essayah vieraili Katri Stroheckerin tilalla Pohjois-Savon Leader-ryhmien ja kansanedustajien yhteisessä tapaamisessa.Kansanedustaja Sari Essayah vieraili Katri Stroheckerin tilalla Pohjois-Savon Leader-ryhmien ja kansanedustajien yhteisessä tapaamisessa.

Antibiootitonta naudanlihaa


Finn Angus Osuuskunta on yksi esimerkki siitä, mitä pitkäjänteisellä maaseuturahaston tuella voidaan saada aikaan. Se on Suomessa ensimmäinen, joka markkinoi naudanlihaa täysin antibiootittomasti. Suomalaisen anguspihvilihatuotannon kehittäjä, leppävirtalainen Katri Strohecker kertoo, että usko vahvaan lihabrändiin ja antibiootittomaan lihaan heräsi jo kymmenisen vuotta sitten.  


-Jo vuosia sitten oli nähtävissä, että antibiootittoman lihan kysyntä tulee kasvamaan maailman lihamarkkinoilla. Hain tietoja vahvasti brändätystä anguspihvilihasta USA:ssa ja ajattelin, että syöntilaatuun perustuva pihvilihabrändi meiltä puuttuu Suomesta. Vihdoin olemme siinä pisteessä, että tuotamme antibiootitta kasvatettua anguspihvilihaa hyvää syöntilaatua arvostaville kuluttajille, kertoo Korkealaatuista anguspihvilihaa Suomesta-hankkeen projektipäällikkö ja itsekin lihantuottajana toimiva Strohecker.


Finn Angus Osuuskunta jalostaa ja tuottaa Aberdeen Angus-rodun karjaa. Maaseuturahasto on rahoittanut osuuskunnan hanketta, jonka tavoitteena on lisätä Aberdeen Angus -rodun tunnettavuutta suomalaisilla lihamarkkinoilla, parantaa jäseniensä ammattitaitoa ja luoda jäsenilleen kestävän kehityksen mahdollisuudet suomalaisessa naudanlihantuotannossa.


-Tuottajamme ovat erittäin sitoutuneita ja he ovat sijoittaneet niin osuuskuntaan kuin hankkeeseen. Haluamme yhdessä parantaa pihvilihatilojen ja koko pihvilihaketjun taloudellista tilannetta. Näyttäisi siltä, että antibiootiton liha on yksi vastaus kannattavuuteen. Ihmiset haluavat entistä tarkemmin tietää, miten ja missä liha on tuotettu, Strohecker jatkaa. 

 

Ympäristövastuullista tuotantoa


Finn Angus Osuuskunta on tuottajien omistama ja liha tuotetaan ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.


Vaikka maataloudesta syntyy päästöjä, on lehmien laiduntamisella myös suotuisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.


-Vastuu ympäristöstä tarkoittaa tuotannossamme esimerkiksi sitä, että lehmät laiduntavat luonnonniityillä. Ne tekevät näin työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi lintulajisto ja perhoset ovat vuosien varrella lisääntyneet ja maisema siistiytynyt siitä, kun aloitimme toimintamme, Strohecker kertoo.


-Maaseudun perinnemaisemat pysyvät yllä lehmiemme toimesta. Maidontuotannossa lehmät syövät nurmea, joten ne eivät samanlaista maisemointityötä edes pysty tekemään, Strohecker selventää.

 

Gourmet-luokan vientituote


Ruokapoliittisen selonteon (2017) visiossa Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa vuonna 2030. Ruokaviennissä vahvuutena nähdään puhtaus, turvallisuus ja jäljitettävyys. Suomi tavoittelee ruokaviennin kaksinkertaistamista 1,5 miljardista vuoteen 2020 mennessä erityisesti Food from Finland-kasvuohjelman avulla.

Kasvavaa kysyntää antibiootittomalle naudanlihalle löytyy myös maailmanmarkkinoita myöten. Finn Angus Osuuskunta sekä laadukkaan lihan markkinointiin erikoistunut Pan Nordic Meat Oy (PNM) solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on avata kansainväliset vientimarkkinat suomalaiselle anguspihvilihalle.

-Haluamme tarjota kuluttajille parasta mahdollista suomalaista pihvilihaa. Myyntivalttina toimivat lihan puhtaus ja turvallisuus. Puhdasta ruokaa pidetään suuressa arvossa, ja laadusta ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan, kertoo Strohecker.
Kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuun lihaan liittyy myös naudanruhon hyödyntäminen maksimaalisesti. Kun koko ruho saadaan tuotteistettua järkevästi, se näkyy myös tuottajan saamassa korvauksessa.


Yhteistyön kautta Finn Angus Osuuskunta ja PNM aikovat lähivuosina ainakin viisinkertaistaa ketjun yhteisen angus-pihvilihan vuosituotannon, joka on nykyisin reilut 500 nuorta nautaa.


-Yhteistyö on alkanut lupaavasti, sillä suurin osa tulevan syksyn teuraista on jo myyty eteenpäin. Lisäämme nykyisillä tiloillamme tuotantoa ja mukaan osuuskuntaamme mahtuu lisää tuottajia. Eläinten hyvinvointi ja lajinmukaiset elinolosuhteet ovat kaikkein tärkeintä, niistä emme tingi”, toimitusjohtaja Juha Alatalo linjaa.


Korkealaatuista Angus-pihvilihaa Suomesta -hanke ja sitä edeltänyt esiselvityshanke on rahoitettu maaseuturahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta.
www.finnangus.fi

 

Lähteet:

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta 9.2.2017
http://mmm.fi/ruoka2030


Food from Finland
http://www.exportfinland.fi/food-from-finland


Arctic food from Finland
https://www.arcticfoodfromfinland.fi/fi



Teksti: Hannakaisa Markkanen
Kuvat: Akseli Muraja