Tavoitteena parempi sato

Taimien huoltosopimus tuo asiantuntemusta marjatiloille ja auttaa viljelijöitä taklaamaan vaihtelevan ilmaston aiheuttamia haasteita.

Marjanviljely on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Lajikkeita ja lannoitteita on tullut hurjasti lisää eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksiakaan voi ohittaa. Kun lokakuun puolessa välissä lämpömittari näyttää 21 astetta, ovat mansikantaimet ihmeissään ja alkavat pukata uutta versoa. Ihmeissään eivät ole pelkästään taimet.

”Onhan tässä kymmenien vuosien aikana toki jotain oppinutkin, mutta samalla huomannut, ettei osaa oikein mitään,” veistelee mansikkatilalla kasvanut ja marjanviljelyllä elantonsa vuodesta 1982 saakka tienannut suonenjokelainen Veikko Raivio.

”Rankasti vaihtelevat ilmasto-olosuhteet tuovat tietysti omat haasteensa ja vaikuttavat suoraan muun muassa lajike- ja lannoitevalintoihin,” hän lisää paljon vakavampana.

Raivion Mansikkatilalla kasvaa noin 40 hehtaaria mansikkaa ja kymmenkunta hehtaaria vadelmaa. Vuodesta 1992 lähtien Raivio on pyörittänyt marjantuotannon ohella Marja-Suomen Laatikkopalvelua, joka myy marjanviljelijöille pakkaus- ja viljelytarvikkeita.

Pilottivaiheessa mukana 15 tilaa


Marjatilansa toiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen Raivio on saanut apua marjatuotannon erikoisasiantuntija Jari Känniseltä - alun perin mansikkatilan kasvatteja hänkin. Hyvien tulosten myötä Raiviolle tuli mieleen, että muutkin marjantuottajat varmasti hyötyisivät samanlaisesta neuvontapalvelusta. Niinpä ehdotti yhteistyötä Känniselle.

Syntyi palvelukonsepti, jonka testaamiseen Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta, osana Marja-Suomen Laatikkopalvelu Veikko Raivo Ky:n toiminnan kehittämistukea. Pilottivaiheessa taimien huoltosopimusta tarjottiin maksutta 15 tilalliselle.

”Palveluun sisältyy vähintään yksi tilakäynti. Se alkaa usein maa-analyysillä. Käynnin tarkoituksena on selvittää peltojen soveltuvuus erilaisille lajikkeille. Sitten mietitään lajikevalintoja ja tarvittavia lannoitteita, ja ylipäätään kaikkea sitä, millä satotasoa saataisiin nostettua,” Veikko Raivio kertoo.

Pilottitilojen palaute on ollut positiivista ja neuvonnan konkreettinen hyöty on huomattu. Marjaneuvoja Jari Känninen kertoo esimerkkinä, että neuvontapalvelun avulla on saatu jopa kokonainen sato pelastettua.

”Eräällä tilalla oltiin viime kesänä niin kriittisellä tasolla kastelun suhteen, että tila olisi ollut konkurssin partaalla ilman neuvontaa. Kesä oli niin kuuma, että vaikka tilalla oli automatisoitu kastelu ja tilannetta tarkkailtiin, kuivuus meinasi yllättää.”

 

Euroopassa neuvonta on yleistä


Jari Känninen matkustaa paljon ympäri Eurooppaa marjatiloilla ja taimitoimittajien luona, sillä myös suomalaisten mansikoiden taimet tulevat ulkomailta, pääasiassa Hollannista ja Espanjasta. Hän on huomannut, että Keski-Euroopassa lähes jokaisella tilalla käy marjaneuvoja. Suomessa neuvonta on tähän asti ollut julkisten hankkeiden ja ProAgrian varassa.

Usko uuden palvelukonseptin toimivuuteen on vahva, joskin marjanviljelijöiden halu ja valmius maksaa neuvonnasta on vielä pieni kysymysmerkki. Veikko Raivio tietää, että viljelijät toivoisivat neuvonnan tulevan ’kaupan päälle’.

”Tokihan me mieluusti neuvommekin, mutta kaikkea aikaa ei voi viettää puhelimessa tai muuten jutellen. Ala on myös niin tiukasti kilpailtu, ettei neuvontaa voi sisällyttää tuotteiden hintaan,” Raivio miettii ja toivoo, että viljelijät ottaisivat rohkeasti yhteyttä ja ymmärtäisivät, että neuvonnan hintalappu on pieni suhteessa sen tuomaan konkreettiseen hyötyyn.

Teksti ja kuvat Maria Marcus, Media Road Service